Guerra civil española

Hösten 2016 besökte vi utställningen »Sevilla julio 1936« om spanska inbördeskriget i Sevilla. General Francisco Francos fascistiska front erövrade snabbt Sevilla.

På c/ Mosqueta, bredvid c/San Esteban och Puerta Carmona, finns en granat inbäddad i husfasaden (se bildgalleriet). Det här är knappt hundrafemtio meter från lägenheten vi bodde i hösten 2016 på c/ Muro de los Navarros. Granaten härstammar inte från spanska inbördeskriget utan från sommaren 1843 då general Van Halen bombade Sevilla. Striderna i Sevilla spelade en mindre roll i spanska inbördeskriget. Den första bilden i galleriet är från Sevilla 1937 och de fyra sista krigsscenerna är Gerda Taros. På Yle Arenan finns en fin dokumentär om den unga krigsfotografen Gerda Taro, som dog endast 26 år gammal och hade hamnat i skuggan av fotografen Robert Capa.

Espanjan sisällissota syttyi vuoden 1936 heinäkuun 17. päivänä, kun kenraali Francisco Francon johtamat konservatiiviset, nationalistiset ja fasistiset voimat kapinoivat toista tasavaltaa ja parlamentaarista hallitusta vastaan. Tavoitteena oli monarkian perustaminen. Taustalla oli luokkakonflikti työväenluokan ja porvarillisen luokan välillä – köyhien ja rikkaiden välillä. Euroopan valtiot liittyivät raukkamaiseen puuttumattomuussopimukseen, kun taas natsi-Saksalla ja fasistisella Italialla oli vapaat kädet tukea Francon fasistista rintamaa. Neuvostoliitto tuki tasavaltaa epävirallisesti. Kirjailija Georg Orwellin mukaan Francon puoli olisi romahtanut ja Saksan strategia kärsinyt vakavan takaiskun, jos Britannia olisi halunnut auttaa Espanjan hallitusta, vaikka vain muutaman miljoonan punnan arvoisilla aseilla. Tasavallan puolella taisteli lähes 60.000 vapaaehtoista eri puolilta maailmaa, heidän joukossaan kirjailijoita, kuten Arthur Koestler, Andre Malraux, Georg Orwell ja Ernest Hemingway. Sisällissota päättyi 1939 ja Franco pysyi vallassa kunnes hän kuoli 1975. Espanjan konservatiivisen oikeistopuolueen Partido Popularin juuret ovat Francon fasistisessa diktatuurissa.